Torstaina otin Konstin kanssa Citymarketin parkkipaikalla paikkamakuuta. Suoritus oli kovin levoton, mutta kuitenkin pysyi, lopussa hetkeksi hiljeni josta sitten sain palkattua. En halunnut jättää palkkaamatta, vaikka olikin ollut kokonaisuudessaan levoton suoritus ja lopussa hiljeni sen verran että sain Herra Suorittajan palkattua. Oli siis mennyt "ihan ok", mutta sellaista hyvää jälki-fiilistä ei siitä treenistä jäänyt.
Myöhemmin samana iltana otin sitten meidän omalla parkkipaikalla, eli rauhallisessa ympäristössä, BH-kokeen seuruukaavion vähän tuunattuna läpi. Vaadin melko pitkää suoritusta, ja koko ajan enemmän. Konsti kuitenkin teki hyvin, ja niistä jäikin sitten se superhyvä fiilis päälle molemmille.
Perjantaina päätin että käyn ottamassa paikkamakuun uudestaan Citymarketin parkkipaikalla. Tällä kertaa päätin että levottomasta en palkkaa, en siis siitäkään jos on hetken rauhallisempi ja hiljaa. No, ensinhän se olikin melko levotonta touhua. Jätin Konstin noin 12 askeleen päähän, jossa se jo jättöhetkellä mourusi ja oli levoton. Kun pääsin paikalleni, hetikohta Konsti jo nousi. Tästä sitten annoin sille palautetta.. Käännyin kannoillani, sanoin sille hyvin pettyneellä äänellä "Hyi", ja menin sen luo. Ja mitä tekee Konsti? Se pomppasi samointein perusasentoon sivulle huipputerävänä ja kontaktissa.. Oikein tarjosi oikeaa käytöstä, itse en kerennyt käskyä edes antamaan. No, tästä tietenkin palkkasin heti ja tein selväksi että olen erittäin iloinen tästä korjauksesta. Jätin Konstin sitten uudestaan paikkamakuuseen samaan kohtaan. Ja voi että se oli UPEA! Seurasin suoritusta puhelimen kautta, sitä peilinä käyttäen, ja voi että... Konsti tuijotti minun selkääni, makasi hiljaa ja terävänä. Se SUORITTI liikettä, täydessä terässä. Ei tietoakaan levottomuudesta tai ääntelystä, ja se miten se makuun siinä suoritti, oli sellainen mitä en siltä vielä ollut nähnyt. Kolme minuuttia pidin sen makuussa, josta palasin sen luo ja perusasentoon, ja vapautin ruoalle. Olin niiiiiin iloinen, ihan mahtava poeka oli! Otin päälle vielä todella helpon ja nopean makuun, jätin makuuseen kävelin pari metriä ja vapautin kupille ilman että edes pysähdyin. Saatiin siis TODELLA onnistunut treeni, ja voin sanoa että edelleen pari päivää tämän jälkeen tulee edelleen huippu fiilis tästä makuu-treenistä..
Eilen lauantaina 4.10 sitten kello soi kuudelta, kamat ja koirat kasaan ja suuntana Haapajärvi. Konsti oli ilmoitettu BH-kokeeseen, jota varten oltiin nämä parisen viikkoa treenattu ahkerasti.. Jännitystä oli todella paljon ilmassa, koska vaikka treenattu oltiin ahkerasti, oli varoitusaika (ilmoitettiin n.kahta viikkoa ennen koetta) oikeastaan todella lyhyt, Konstihan ei osannut eikä pysynyt paikkamakuussa vielä ilmoitushetkellä juuri lainkaan, saati että se olisi kyennyt kovassa häiriössä siihen tuollatavalla... Hullua hommaa ilmoittaa ilmoitushetkellä kesken oleva koira kokeeseen, eikö? No, jokatapauksessa ilmo lähti ja en kyllä kadu. Konsti suoritti BH-kokeen hyväksytysti läpi, ja vielä hyvällä tottiksella johon olen erittäin tyytyväinen. Enemmän kuin tyytyväinen, Konsti oli todella upea!
Tuomarina BH-kokeessa toimi Veijo Kinnunen, ja koiria oli ilmoitettu vain viisi koko kokeeseen. Arpaonni sattui sitten minulle ja Konstille numerolle 4, eli ensimmäiset kaksi suorittivat tottiksen parina ja loput sitten kolmestaan. Meille jäi ensimmäinen "vapaa"odottelu meidän porukasta, eli kaksi muuta suorittivat tottista ja me odoteltiin. Minua jännitti, mutta sain kuitenkin pidettyä itseni kasassa hyvin. :) Konsti oli todella levoton, se piippasi ja kävi kierroksilla. Kaikenlisäksi tein virheen, ja laitoin sille sen nähden loppupalkan eli ruoan kuppiin odottamaan, ja koska se oli pari edellispäivää saanut ruoan vain treenatessa ja normaalia pienemmän määrän, se kiihtyi sitten vähän enemmän. En saanut vuoroa odotellessa sitten pakkaa kasaan, joten vähän levottomasti lähdettiin tottista suorittamaan. Seuruut meni sillain "ihan ok", kuten ekat sittarit paikkamakuut torstaina.. Konsti pysyi kyllä paikassa hyvin, ja juoksuaskelissa skarppasi ja oli hyvässä kontaktissa, mutta muuten se oikeastaan "tuli mukana", välillä muutaman askeleen verran katsellen minua. Paikka kuitenkin tosiaan pysyi. Eli paremmin se seurasi kuin Koru omassa kokeessaan, vaikkei sitten omaan tasoonsa nähden parasta antanutkaan.
Henkilöryhmää ei oltu treenattu ollenkaan. Ei yhtään. Mutta eipä se ongelmaa tuottanut, Konsti ei välittänyt ryhmästä mitään, seurasi kuin ei ketään vieressä olisi ollutkaan.. istumiset oli vähän hitaat.
Liikkeestä istuminen oli todella hyvä, ei mitään sanottavaa. Jäi hyvin, pysyi hyvin, ja tässä sitten tekikin jo jotain sillä omalla hyvällä moodillaan keskittyneesti. Luoksetulo olikin sitten hauska juttu. :D Seuruutin, pysähdyin ja jätin maahan. Samassa kun Konsti meni maahan, se huomasi vieressä olevan paperin palasen. Samallahan minun piti se jo siihen jättää, ja tiesin että tuo paperi oli nyt Konstista tosi kiva.. Olin ensin varma että se nousisi samantien kun lähden jatkamaan matkaa, mutta niin se kuitenkin makasi tiiviisti paikallaan kun käännyin. No, tuomari näytti merkin ja minä huusin käskyn... Josta Konsti ampaisi yhdellä loikalla suoraan paperin kimppuun. :D Samassa se kuitenkin, kun oli pukkihypyn tehnyt paperin luo, syöksyi täyteen vauhtiin ja tukka putkella tuli luokse ja perusasentoon, ilo ja virne karvanaamassa.. En tiiä ketä nauratti koko kuvio enemmän, minua, Konstia vai katsojia. :D
Kaaviosta siirryttiin paikkamakuuseen, ja voi että... Jostain sain uskon koiraan, ja jotenkin vain tiesin ja olin varma, että kyllä se siinä pysyy. Ja ei se vain sitten pysynyt, vaan se SUORITTI! Ihan uskomattoman hyvin!! Niin varma ja hieno.. harmittaa niin kovasti ettei sitä videoitu, kun itse olin jättänyt puhelimen antamatta kellekään jännityksessä.. Paikkamakuu kesti jonkin 5 minuuttia, ja kun tuomari näytti että saan palata koiran luo, olin hihkua.. Käännyin ja siinä se makasi, tuijotti minua ja oli että "tän mä osaan, jes nyt se tulee, kohta tapahtuu...". Sen häntä alkoi heilua ja minä jouduin katsomaan puunlatvoja ettei Konsti innostuisi kun näki hymyn ja innokkuuden minun kasvoilta... Paikkamakuusta jopa saatiin arvosana erinomainen!
Konsti oli todella hieno, olen niiiiin ylpeä siitä! Kaupunkiosuus ei tuottanut ongelmia, ja koko koe siis läpi... voi että sitä onnistumisen tunnetta mikä oli ja on edelleen! En voi sanoin kuvailla... Iso askel meille! Sen takia, että Konstin kanssa on pitänyt opetella ja oppia, ja edelleen pitää opetella ja oppia, itsestä paljon, PALJON enemmän ja paljon uutta. Kivinen on oikeasti se tie ollut, mutta näin me päästiin yhteen tavoitteeseen ja vielä sellaisella suorituksella jota voi jopa kehua. Hyvä me! Hyvä Konsti! Hieno pieni mies! < 3
Etteijottei jo sitten hyväksytysti suoritettu koe olisi riittänyt, ajeltiin suoraan kokeesta Ouluun Lappalaiskoirien erkkaritunnelmiin. Tänään sunnuntaina oli kehäilyt, tuomarina nartuilla oli Sakari Poti ja uroksilla Jari Fors. Koru sai tulokseksi hyvällä arvostelulla AVO EH, ja Konsti Karvaton yllätti, saaden ERInomaisen, sijoittuen luokassa ja saaden vielä SA:n! Loppulitania oli AVO ERI4, SA, ihan mahtavaa! Konstin kuvan alla on ottanut Aija Hoikkaniemi. Arvostelut ja muita kuvia muokkailen myöhemmin lisää.
Hieno viikonloppu!
AVO ERI4, SA
BH AD Fihtolas Myytinmurtaja < 3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti