Odotetut Konstin ja Ziskin terveystulokset kolahtivat sähköpostiin eilen ja voi sitä riemunkiljahdusten määrää - molemmilla lonkat A/A ja kyynärät 0/0, _aivan_mahtavaa_! :) Näillä koivilla kelpaa surutta hurruutella valjakkohommissa... Konsti onkin nyt kaikinpuolin terveeksi todettu, silmät OK (15.9.14), lonkat A/A, kyynärät 0/0, PRA a/terve (vanhempien perusteella) ja Pompen a/terve (vanhempien perusteella)! Kyllä nyt kelpaa! Myöhemmin on tarkoituksena vielä tutkituttaa polvet ja mahdollisesti kuvata selkäkin. Nyt kuitenkin ilolla porskutellaan menemään, saa pojat painella huoletta sydämensä kyllyydestä! :) Olen niiiin iloinen!
Ollaan otettu aktiivisesti nyt kuluneen viikon aikana treenejä, jotta päästäisiin eteenpäinkin asioissa. Zisk pääsee tokoilemaan toivottavasti vielä tässä tämän vuoden puolella, mikäli työt tarhalla antavat moiselle aikaa. Ziskillä alkaa liikkeet olla kasassa ja kuosissa ihan hyvin. :) Konstin kanssa aloitettiin uudelleen hyppy-liike treenit kentällä. Ensimmäisenä päivänä vaati vielä toistojenkin jälkeen varmistuksen, että "saa varmasti mennä ja hypätä", käsiliikkeen avulla meni nopeasti ilman ongelmia. Pysäytin palkan avulla, pikkuhiljaa hoksi jutun juonen, pysähtymiskäskynhän Konsti osaa valjakkohommista kyllä. Toisena päivänä sitten hyppy sujuikin edistyneemmin, kerran varmisti ja toisella käskyllä vasta hyppäsi, mutta sitten hyppäsikin kerrasta, hieno homma! :) Nopeasti hoksii juttujen juonet kun vain itse on tarkkana, Konsti kun vilkkautensa ansiosta ehtii ajatella kymmenen asiaa kerralla saman hetken aikana... :)
Jätettiin hyppy sitten hautomaan, ja nyt ollaan painotettu seuraamisen pidentämiseen ja paikan pysymiseen, iloiseen menoon ja kontaktin pysymiseen pidemmällä pätkällä. Lyhyitähän ne pätkät noin edelleen on, mutta kokoajan eteenpäin, jo tässä muutaman päivän aikana huomaa edistystä! Paikkamakuu on toinen mihin ollaan painotettu, se oikeastaan tehotreenien ja työn alla tärkeimpänä. Nopeasti on hoksinut kyllä että pysyä täytyy, mutta se maltti häiriön alla.. Onnistuu kyllä ja kokoajan paremmin, mutta ongelmana on Konstin ääntely kun tapahtuu. Häiriön alla Konstille on haasteellista pitää palikat kasassa, jälleen vilkkautensa ansiosta. Hienosti se on edennyt ja itse olen todella tyytyväinen siihen kuinka se on parantunut joka kerta, vaikka alkuvaiheessa vielä onkin - itse pyrin palkkaamaan tottakai hiljaisuudesta ja hiljaisuuden aikana. Toisaalta taas kuitenkin pitäisi palkata itse suorittamisesta, kun vielä lyhyitä varmoja makuuhetkiä tehdään. Haasteellista välillä, mutta sitäkin jännempää ja mielenkiintoisempaa! :) Ei se ääntely ja piippaaminen paha ole, mutta sellaista mitä ei tarvisi tehdä. Varsinkin, jos meinaa yrittää BH-kokeen 5-7minuuttia kestää makuulla.
Kuluneella viikolla treenit ovat menneet itseasiassa niin erinomaisesti, edistyksellisesti ja hyvin, että ihan mietityttää että mitä on tapahtunut... onko tämä ohi menevä aivopieru hetki vai oikeasti edistystä sekä minulta että koiralta. Jokatapauksessa fiilis on todella hyvä molemmilla ja toivottavasti se myös jatkuisi tällä rataa. Pysyy motivaatiokin heikkohermoisilla ja asenne kohdillaan. :D Tällähetkellä kokoajan luotan enemmän ja enemmän itseeni ja koiraan, varmuus kasvaa päivien myötä. Tärkeintä on, että pidän itseni kasassa ja rauhallisena, ja hyvä mieli säilyy.
Tänään oltiin Oulun huudeilla ja Tupoksen ABC oli sitten viimeinen reenipaikka. Konstille otin seuruupätkiä, paikkamakuuta pariinkiin otteeseen, sekä kytkin sen ABC:n ovien eteen, kuten kaupan eteen. Meidän Raahen Siwaa vähän vilkkaampi paikka.. Ensin jäi kiinniollessaan piippaamaan (muut söivät kovaäänisesti autossa silläaikaa, ruoat myös jaettiin Konstin nähden). Pakettiauton takaa piilosta menin näkyviin ja keskeytin rauhattomuuden, käskin istumaan, josta sitten palkkasin. Sitten odottelikin istualteen hiljaa ja nätisti. :) Viimeisenä otin vielä ruokakuppipaikkamakuun, eli ruokakuppi noin 20 metrin päässä Konstin edessä näkyvillä, itse olin viistoon sivusuunnassa Konstista. Paikkana pidin tämän ABC:n oven läheisyyden josta kulki parkkipaikalla autoja ja immeisiä tiuhaan.. Nyt pysyi piippaamatta ja hiljaa, ja piti tiukasti kontaktin minuun. Minuutin verran pidin sen siinä, mieli teki pidempään mutta tuo oli Konstille jo pitkä ja pääkin alkoi vähän käännellä, joten jätin siihen että tuli onnistunut suoritus. Kävelin Konstia kohden ja ohi, käännyin, katsoin, nyökkäsi, kävelin taas ohi vähän matkan päähän ja samalla annoin vapautuksen ruoalle. Korun olen opettanut juurikin ruokakuppi-näkyvissä harjoituksilla paikkamakuun, enkä tiedä miksen Konstille ole näitä harjoitteita näin tehnyt? Nyt kuitenkin alan näin tekemään, ehkä tämä tapa toimii Konstillekin hyvin.
ABC:llä seuruuta, tässä vähemmän motivoituneella fiiliksellä ja jää jälkeen ja pää hakee muita juttuja enempi, kuiten paransi loppuun ja saatiin hyvät fiilikset päälle.
https://www.facebook.com/video.php?v=696762887043409&set=vb.100001291125656&type=2&theater
Viikon päästä onkin sitten Lappalaiskoirien erkkari. Konsti ja Koru pyörähtää kehässä ihmettelemässä.. toivottavasti ei mene kehät päällekäin. Ennen erkkarihuumaan pääsyä on edessä toisenlainen koettelemus, mutta siitä lisää sitten kun on ajankohtainen..
Huomenna matkaamme päivän päätteeksi Keminmaahan, jossa punkataan koko köörin kanssa ainakin tiistaihin asti. Koirat ja mekin päästään kaikista mieluisampaan puuhaan, vetohommiin! Meillä on kotona rollaattorista rengas puhki ja uutta ei ole vielä löydetty tilalle, joten vetolenkit on olleet sekundäärisenä sitten pyörällä.. Kmaassa kuiten päästään kaikki sitten taas toisen rollaattorin eteen, jee!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti