Pieni Keino Konstinpoika saapui laumaan viikko sitten. Pojanpallero on kotiutunut hyvin, on kovin reipas ja rohkea pentu, kovin muistuttaa Konstia samassa iässä. Fiksu ja touhottava lapsonen opettelee elämän saloja ja minä muistuttelen mieleen pikkupentuaikaa. Aikaiset aamuherätykset ja päikkärit pitkin päivää tuo realistisuutta tähän pilvilinnaan. :D Keino on iloinen ja tomera pentu, muttei mikään kiusanhenki, aikuiset saavat olla rauhassa ja Keino ymmärtää antaa niille tilaa - ei siis käy hyppimässä naamoille tai repimässä karvoista. En vielä uskalla sanoa kovin ääneen kun vasta on kotiutunut, mutta vaikuttaa myös suhteellisen helpolta pennulta, ei huuda turhautumistaan eikä hetkittäisistä yksinjäämisistäkään ole tehnyt numeroa. On myös hiukan rauhallisempi mitä isänsä.
Keino on opetellut omaa nimeään, istumista, kupin kantoa, seisomista ja lihasmuistia eri asentoihin, kuten maahanmenoon ja sivulletuloon. Kovin nopeasti oppii ja jaksaa keskittyä hyvin, ja on paljon ahneempi ruoalle kuin Konsti.
Keinon kanssa osallistutaan ensi viikosta alkaen meidän pentukurssille, lähdetään touhuamaan muiden pienten seuraan. :)
eka poika-iskä-kuva < 3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti