Tässä on taas ehtinyt mennä kuukausi edellisestä! Vuan ei se mittäänm kiritään kiinni pikkuhiljaa.
Messariin lähdettiin siis normi pohjosen kokoonpanolla, mie & Koru sekä Anni & Risku. Saatiin tarjoushytti, eli päästiin menosuuntaan nukkumaan ihan sänkyihin, ja voin sanoa etten vielä koskaan messariin mentäessä ole saanut nukuttua niin hyvin edellisyönä. Koru ja Riskukin olivat tyytyväisiä kun ei hihnan nokassa tarvinnut pönöttää vaan ihan omassa rauhassa lattialla kuka missäkin. Yhdessä välissä yötä likat nukkuivat kylkikyljessä, Korun pää Riskun selällä.. :) Hyvin taittui siis matka, juna oli jopa hieman etuajassa josta johtuen pysähtyi muistaakseni hiukka ennen Tikkurilaa odottelemaan muutaman minuutin ennen matkan jatkumista.
luksuslukaali
Paikalla oltiinkin sitten hyvissä ajoin. Mahtavaa seuraa taas näyttelypäivä täynnä, jutella sai jos kenenkin kanssa ja hauskaa oli. Mukaan messarista tarttui luita ja nameja, sekä monitoimihuivi pörrön ja poron kuvalla varustettuna. Kehissä Korun veljet Kuu-Ukko ja Pluton Laulu nappasivat molemmat H:t. Sirppa sitten pyörähti viimeistä kertaa nuorissa, tuomarina toimi Katja Korhonen. Oman näköinen arvostelu, tykkäsin.
NUO EH3
Erittäin hyvä tyyppi. Hyvät mittasuhteet. Hyvä nartun pää, miellyttävä ilme. Aavistuksen kookkaat korvat, hyvä kaulanpituus. Hyvä eturinta ja runko. Kokonaisuuteen sopiva raajaluusto. Hieman pehmeät välikämmenet, pysty olkavarsi. Riittävät takakulmaukset. Hyvä karvanlaatu. Löysäkaarinen häntä. Liikkuu kinnerahtaasti takaa, yhdensuuntaisesti edestä, hyvä sivuliike. Miellyttävä luonne.
Koru ja veli Pluto <3 p="p">
Jouluna sitten pakattiin kimpsut ja kampsut Korun kanssa, ja lähdettiin puksuttamaan kohti Raahea, missä majailtiin viikko. Pikkukämpässä majaili 3 ihmistä sekä yhteensä 5 koiraa, Korun lisäksi labradori Unni sekä kaksi ceskoslovensky vlcakia ja leonberg. Tsekit ja Koru eivät olleet vielä sen suurempia tuttuja keskenään, mutta yhteiselo sujui rauhallisissa merkeissä jo junassa, ja ensimmäisen yön jälkeen jo leikittiin kivasti keskenään. Suurempi lauma meni siis näppärästi ja jännää oli käyttää sitten reilu 100kg koiraa yksin hihnaulkoilemassa. :D (oli se kyllä näky, autoilijatkin jo vähän kiersivät kaukaa kun pihatiellä tallustelin ISON lauman kanssa..) Vaan kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa!
nokka kohti raahea ja joulua!
...tsekki-Zisk, 1v...
(Konsti isompana versiona!)
...Nalle...
..Unni..
..ja tsekki Sila!
Nalle, Zisk ja Sila, yhteentörmäys..
Zisk ja Sila
Unni thö lentävä labbis
Ziskistä tuli messarissa Helsinki Junior Winner 2012
apinalauma, unni uupuu..
jouluruokien viralliset maistajat..
sirppa tanssii susien kanssa.. :D
lauman lapset..
..zisk reenasi..
..ja muut löhösi koko joulun..
ja sitten lassie goes home vai miten se män..
Sattuneista syistä Konsti oli tässä välissä ollut muutaman päivän Heidillä hoidossa ja ilmeisesti nauttinut täysin rinnoin Jojon (ja Lempin ja Taigan) hoivasta..
[c] Heidi Ranta
Raahesta pysähdyttiin sitten vielä viikonlopuksi Keminmaahan. Tiko sai vihdoin ammattilaisen valjaat, ja potkuri oliki sitten kovassa käytössä. Lainakoiraksi haettiin jälleen tuttu hiski Ruca ja vauhtia riitti. Videokin olisi, kunhan saan sen puhelimesta ulostettua koneelle..
<3 p="p">
Koru jäi sitten joksikin aikaa Tikon seuraksi Keminmaahan, jotta me saadaan kuopuksen kanssa olla hetki ihan vain ja ainoastaan kahdestaan. Ai että tekee niiiiin hyvää tuolle kakaralle. Uusi vuosikin meni yksikseen, Konsti nukkui paukuttelun ajan, käänsi vain kylkeä ja vilkaisi minua että voitko olla hiljaa kun hän yrittää nukkua.. Koru oli ollut samanlainen kuin vuosi sitten ekana uutena vuotenansa, ei välittänyt raketeista mitään ja lenkkeili Lauran kanssa intoa puhkuen. Hieno homma. :)
Nyt sitten on uuden vuoden suunnitelmia edessä. Korun kanssa tokoillaan, toivottavasti ensi kuussa muistaakseni piti olla kisat jossain lähellä. Tikon ja Konstin olen aikonut ilmoittaa Raahen ryhmänäyttelyyn 2.2, piippa pääsee junnuilemaan ekaa kertaa. Lisäksi reenaillaan vetohommia niin pitkälle kevääseen potkurin kanssa kuin lumi sallii, Konsti on hommissa myös pikkuhiljaa kun siitä niin älyttömästi tykkää. Valjaita en sille tietenkään vielä hanki kun kasvaa vielä, turhaa monia hommata. Niin ja Korun terppatarkit tulivat, lonkat C/C ja kyynärät nollat. Epävirallisesti kuvattiin koko koira myös silloin, olat, selkä- ja kaularanka olivat priimaa. Näillä mennään!
Petra heitti vielä haasteella, tässä tulee nyt hiukan lyhyvillä vastauksilla:
1) Miten päädyit tähän rotuun?
Tutuilla ja naapurilla oli suomenlapinkoiria, missä sitten koiriin tutustuttiin ja ihastuttiin. Peruskoira, ulkonäkö, luonne, koko - siis peruskoira ilman ylimääräisiä höpötyksiä, ilman liioittelua mihinkään asiayhteyteen katsomatta. Se sitten oli se oma.
2) Entä miksi juuri kyseinen yksilö?
Tikon hankkiminen oli pelkkää etsimistä. Ja silloin reilu viisi vuotta sitten, ei vielä ollut samanlaista tietotaitokokemusta kuin nykypäivänä. Kuva kaksiviikkoisesta Tikosta netissä jäi pyörimään mieleen, ja sen mitä silloin asioista tiedettiin, tuntui yhdistelmäkin hyvältä. Ajatus jäi kuitenkin silloin vielä toistaiseksi muhimaan, ja kuukausi myöhemmin pyörähdin samaisella sivulla. Silloinkin Tiko oli vielä vapaana, kuvassa pyöri kuusiviikkoinen soopelipallero, ja sitten se oli menoa ja päätös tehtiin.
Korun etsiminen olikin sitten parin vuoden projekti. Syksyllä 2010 löysin sitten suunnitellun pentueen, josta ajatus jäi muhimaan. Etsin ja katselin muitakin tulevia alkuvuoden pentueita, mutta kuitenkin Korun pentue tuntui omalta. Tykkäsin ja tykkään edelleen Korun isästä Hessusta ja paljon, luonne ja ulkonäkö natsaavat. Pennut sitten syntyivät, narttuja vain kaksi. Halusin ehdottomasti rauhallisen ja itsevarman tytön Tikon kaveriksi, josta voisi odottaa harrastuskaveriakin useampaan menoon. Jo ensimmäisistä kuvista iskin silmäni pikkutyttöön, jolla oli siskoaan selkeämmät merkit. Se vain iski, siitä tuli Se Tunne. Helmikuussa kävin pentuja katsomassa, ja silloin sitten tein valintani, jonka olin tehnyt jo kuvien perusteella. Pieni tättähäärä natsasi minuun kuin voinappi otsaan..
Vai vuotta myöhemmin Korusta huomasin selailevani taas tulevia pentueita. Pentua ei ollut tarkoitus hankkia niin lyhyessä ajassa edellisestä, mutta kun näin että Penalle, Konstin isälle, oli tulossa pentuja ihanaisen Nekun kanssa, en voinut vastustaa kiusausta. Niin kauan kuin Pena on ihmisten tietoisuudessa ollut, olen sitä kuvien kautta ihaillut ja ylistänyt maasta taivaisiin. Siinä on niiiiin ihana perusvanhanmallinen pörröuros minun mieleeni, ettei toista. Lisäksi vielä väri, tottakai se värikin, domino on ehdottomasti lempivärini lapinkoirien keskuudessa, ja kun koira oli vielä ulkonäöltään muutenkin upea niin....
Annin kanssa sitten otin puheeksi mahdollisen yhteisomistuksen. Haluttiin nimenomaan uros, ja kun suku ja kaikki osui molemmille kohdalleen niin eihän siinä sitten muuta voinut. Valinta kahden riistauroksen välillä olikin sitten pitemmän ajan prosessi. Minä halusin edelleen itsevarman ja reippaan pennun, joka on edelleen ehdoton ykköskriteerini pentua miettiessä..
Lopulta sitten Konstista löytyi luonnetta, ja lupaavat vahvat puolet Korun ja Riskun puutteisiin verrattuna veivät voiton.
3) Miten keksit koirasi nimen?
Tikosta piti tulla ensin Rölli, mutta se ei lopulta tuntunut sopivan sille. Tikoksi sitä alettiin kutsua kokeilumielessä kun paperitkin niin sanoivat, ja sehän se sitten oli..
Korulle nimi vaihtoehtoja oli todella monta. Edelleen on nämä nimet ylhäällä tulevia varten.. Halusin nimen, joka olisi lyhyt ja terävä, siinä piti olla Är (tykkään kauheasti ärrä-nimistä..) ja sen piti olla erilainen. En tahtonut massa-tuotetta, vaan halusin että nimi erottuu, eikä sitä joka toisella tule vastaan.
Hertta, Lyyli ja Leija olivat toisia vahvoja vaihtoehtoja, mutta huomaamattani Koru oli se miksi aina pentua kutsuin sen kuvia katsoessa. Se vain klikkasi. ;)
Seuraava uros piti olla sitten Väinö, Verneri, Vihtori, Konsta, Ventti etcetc... Konsti ei ollut ihan ensimmäisenä mielessä. Halusimme, tai ainakin minä halusin :D, nimen joka jälleen erottuisi massasta, sen piti olla myöskin helppo ja vaivaton, ja pitihän sen toki osua Riskun, Korun ja Tikon kanssa yksiin (Peppi on asia erikseen.. :D).. Nimen piti olla myös hauska ja tarkoittaa jotain..
no, konstit on monet vai miten se meni..
4) Jos joskus ottaisit jonkun muun rotuisen koiran, mihin ehkä päätyisit?
Tämä on nyt todella vaikeaa, koska haluaisin niin monen rotuisen.. japaninpystykorva oli ensimmäinen joka tuli mieleen, mutta koska haluan koiran kokoisen koira, jonka pitää sopia vetohommiin (;D), niin tuleva vääränrotuinen on tuskin ensimmäiseksi japsi.. En osaa sanoa mikä se olisi varmasti, mutta samojedi, husky ja seropi ovat vahvoilla. Ja siis muun rotuisia tulee olemaan useampi, se on selvä.
5) Onko koirallasi jotain epäkoiramaisia tapoja?
Miten määritellään epäkoiramainen.. kaikilla on omia persoonallisia tapoja. Tikon bravuuri on sen örinä ja hymy kun se on tyytyväinen (kehrää kuin kissa?), Tiko lukee hyvin ihmistä ja on niin fiksu että osaa esittää tyhmää.. Tiko myös röhkii välillä hassusti.
Koru "kurnailee", se kun haukkuu niin harvoin tai pitää muutakaan ääntä, niin se on Konstilta ottanut mallia ja välillä haukottelun lopuksi kurisee hassusti. Lähin mikä siitä mieleen tulee on kissan kurnaisu tai kyyhkysen prrrrrina..
Konsti sitten sellainen väkkärä. Se on ollut edellisessä elämässään husky, se on päivän selvää. Se ääntelehtii juuri kuin huskyt, niin typerän hauskasti ulisee, kiljuu, kurisee, piippaa.... kaikkea sekaisin ja hassusti, en ole vielä nähnyt ja kuullut toista samalla tavalla ääntelehtivää pörröä.
6) Milloin koirasi sai sinut viimeksi nauramaan? Mitä tapahtui?
Konsti on vaan niin pöljä pentu että ei sen tempauksille voi kun nauraa.. metsästi se sitten lumipalloa tai yrittää istua käskystä..
7) Mikä on pahin tuho, jonka koirasi on saanut aikaan?
Konsti on pahin tähän mennessä ollut, eikä sekään paha, mutta lattialistojen nurkat se on kuluttanut hampaillaan ja yhden kenkäparin maistellut kannoista. Niin ja yhden roskapussin levittänyt.
8) Mikä on koirasi lempipaikka kotona?
Konsti nukkuu aina ulko-oven edessä kenkätelineen viereen käpertyneenä. Korun lempipaikat on päivisin pöydän alla sekä omalla pehmeällä pedillä, öisin se tunkeutuu sängyn alle. Tiko nukkuu vähän missä sattuu. :)
9) Lempikuva/lempikuvat koirastasi?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti